Digitaaliset apparaatit, olivat ne sitten laitteisto- tai sovelluspohjaisia, helpottavat digitaalisen kuilun kuromista mutta eivät ratkaise kaikkia ongelmia. Globaalilla tasolla ongelmana on edelleen tiedonsiirron infrastruktuurin epätasainen jakautuminen. Siitä huolimatta on syytä muistaa että myös kehittyneissä maissa on digitaalisen kuilun ongelma.
Kautta aikojen kansaa on pyritty valistamaan ja kun opettajavoimat eivät ole riittäneet, avuksi on yritetty valjastaa etäopetus. Vaihtelevin menestyksin. Etäopetuksen historiassa jonkinlaisia merkkipaaluja ovat olleet mm. Anna Ticknorin kirjekurssikonsepti 1800-luvun loppupuoliskolta, open university -ajattelu, Kiinan kansantasavallan massaopetushanke, erilaiset radion ja television hyödyntämiset opetuksessa.
Päätelaitteet tai pikemminkin niiden puute on sanellut sen miten valistustehtävä on toteutettu. Radio ja televisio ovat olleet luontaisia jakelukanavia, koska ne ovat aina olleet hallitsevan luokan vallassa.
TEL2:n Burkina Fason casessa olimme tähän asti ajatelleet että teknologinen ratkaisu perustuisi pääosin matkapuhelimeen ja että tiedon jakelukanavina olisivat pääosin sähköposti sekä wiki- ja blogityyppiset ratkaisut sekä podcast-jakelu. Tämän lisäksi varteenotettavana mahdollisuutena on syytä lisätä keinovalikoimaan myös radiojakelu, jossa päätelaitteena voi niin ikään olla matkapuhelinlaite.
Lähteet:
- Jari Larun (KT) TEL2 luento, Oulun yliopisto 18.4.13